Kehityksen mittarit: tilastografiikka 

Ulkoministeriön kehitysviestinnän kokoama Kehityksen mittarit -kokonaisuus on uudistettu.  Tiedot esitetään graafisesti Googlen Open Data Explorer -palvelussa, jossa lukija voi aiempaa helpommin vertailla tietoja eri maiden välillä vuosina 2000–2011. Palvelussa on kolme kieliversiota: suomi, ruotsi ja englanti.

• Kehityksen mittarit / Utvecklingsmätare / Development indicators

Miten valitsen mittarit ja maat?

Kehityksen mittarit ja maat valitaan ruudun vasemman reunan valikoista. Kerrallaan voit tarkastella yhtä mittaria, mutta vertailtavia maita voi olla useampia. Kursivoitu maan nimi tarkoittaa sitä että valitusta mittarista ei löydy tietoja siitä maasta.

Valikot saa piilotettua klikkaamalla tekstin "Public Data" kohdalla olevaa vasemmalle osoittavaa nuolta. Valikkopalkin saat takaisin klikkaamalla oikealle osoittavaa nuolta.

Tietoja voi katsoa kolmella eri tavalla: viiva-, palkki-, kuplakaaviona. Valitse esitysmuoto ruudun oikean yläkulman painikkeista.

Viivakaavio

• Yksittäisen vuoden tiedot saat näkyviin viemällä kursori viivan päälle.
• Jos olet valinnut useampia maita, vie kursori maan nimen päälle näytön oikeassa reunassa.
• Aikaväliä voit muuttaa säätämällä alinta aikajanaa sen ääripäistä. Valittua lyhyenpää aikajaksoa voi siirtää hiirellä joko oikealle tai vasemmalle.

Palkki-, kartta- ja kuplakaaviot

• Näet muutoksen aikavälillä 2000–2011 klikkaamalla käynnistä-painiketta näytön alareunassa.

Tietolähteet

Kehityksen mittareiden tilastotiedot perustuvat kahta mittaria lukuun ottamatta Maailmanpankin World Development Indicators -tilastoihin.

Inhimillisen kehityksen indeksi on peräisin YK:n kehitysohjelman UNDP:n tilastoista.

Naiskansanedustajien osuus on haettu Parlamenttienvälisen liiton IPU:n tilastoista. Kaksikamaristen parlamenttien osalta on laskettu ala- ja ylähuoneen naisedustajien keskiarvo.

Tietojen luotettavuus

Kehityksen mittareiden tiedot on haettu luotettavista tietolähteistä. Se ei kuitenkaan takaa, että kaikki tiedot ovat täsmälleen oikeita. Yleisin ongelma on, ettei tietoa ole saatavilla. Kehitysmaissa tilastointi ei ole samalla tasolla kuin Suomessa tai muissa teollisuusmaissa, mikä näkyy aukkoina mittareissa.

Toinen keskeinen ongelma on tilastotiedon keräämisen ja julkaisemisen hitaus. Pääsääntöisesti kansainvälisissä kehitystilastoissa viive on kaksi vuotta. Kaikkia tilastoja ei päivitetä vuosittain.