Ruokaturva toteutuu, kun kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina riittävästi ruokaa elääkseen terveinä ja aktiivisina. Nyt lähes miljardi ihmisistä näkee nälkää.
Ruokaturva tarkoittaa sitä, että kaikki maailman ihmiset saavat kaikkina aikoina riittävästi ravinteikasta ja turvallista ruokaa. Tavoitteena on, että ihmiset voivat elää terveellisesti ja aktiivisesti.
Ruokaturva koostuu neljästä osasta, jotka ovat
Ruokaturvan perusyksikkö on perhe. Käytännössä tavoitteena on turvata yksilön ruoan saanti myös perheissä, joissa ruoka ei jakaudu oikeudenmukaisesti.
Ruokaturva ottaa huomioon myös ruokailutottumusten ja ruokavalion kulttuuriset erityispiirteet.
Ravitsemusturva tarkoittaa sitä, että ravitsevan ruoan lisäksi ihmiset nauttivat myös hyvästä hygieniasta ja toimivista terveyspalveluista.
Kun ruokaturva pettää, ihminen näkee nälkää.
Tällä hetkellä kroonisesta nälästä kärsii lähes miljardi ihmistä. Valtaosa heistä elää Etelä-Aasian ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maaseudulla.
Usein nälkä on piilonälkää eli aliravitsemusta, jolloin ihminen näyttää ulkoisesti ravitulta mutta kärsii hivenaineiden puutostilasta.
Ihmisen fyysinen ja kognitiivinen kehitys vaatiikin energian lisäksi vitamiineja ja kivennäisaineita, joista tärkeimpiä ovat
Ravitseva ruoka on välttämätöntä varsinkin lapsen kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana, jolloin hänen elintoimintonsa kehittyvät.
Nälkä ja aliravitsemus hidastavat lasten aivotoimintojen kehitystä, mikä heikentää heidän koulumenestystään ja tulevaa toimeentuloaan jopa kymmenyksellä.
Aliravittujen äitien lapset myös syntyvät usein ennenaikaisesti ja keskenkasvuisina, mikä lisää heidän vammautumisriskiään.
Lisäksi aliravitsemus alentaa vastuskykyä ja lisää siten sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Yksittäisenä terveyden riskitekijänä se on suurempi kuin malaria, tuberkuloosi ja hiv/aids.
Periaatteessa ravitsevaa ruokaa riittäisi kaikille maailman ihmisille. Näin siitäkin huolimatta, että maapallon väkiluku on kaksinkertaistunut 1970-luvun jälkeen.
Ihmisten mahdollisuuksia viljellä tai muutoin hankkia ruokaa vaikeuttavat muiden muassa
Varsinkaan köyhillä pienviljelijöillä ei ole varaa siemeniin, lannoitteisiin, tuholaisten torjunta-aineisiin eikä työvälineisiin. Aina he eivät myöskään tunne nykyaikaisia viljelymenetelmiä.
Ruokaturvaan liittyvät muiden muassa nämä politiikka-alueet:
Naisten asema on erityisen huono. Usein he tekevät suurimman osan maataloustöistä mutta eivät saa omistaa maata, hankkia rahoitusta tai osallistua alan koulutukseen.
Kehitysmaissa ruokaturvaa heikentää myös ruoan hävikki, joka aiheutuu sadon puutteellisesta varastoinnista ja käsittelystä.
Paikoin piilonälkää selittää tietämättömyys. Lapsille ei siis anneta ravitsevaa ruokaa, vaikka sitä olisikin saatavilla.
Nälän torjuminen ja köyhien ihmisten ruokaturvan parantaminen vaatii kehitysmaiden maaseudun kokonaisvaltaista kehittämistä.
Huomiota on kiinnitettävä myös kehitysmaiden kasvavan kaupunkiväestön ruokaturvaan.
Globaalin ruokaturvan toteutuminen edellyttää, että kaikki politiikat pyrkivät samaan tavoitteeseen.
YK:n vuosituhattavoitteista ensimmäinen pyrkii puolittamaan äärimmäisen köyhyyden ja nälän vuoteen 2015 mennessä.
Suomi korostaa kehitysyhteistyössään eri toimijoiden yhteistyötä ja politiikka-alojen johdonmukaisuutta. Se myös tähdentää, että hyvinvoinnin lisäksi ruokaturva edistää yhteiskunnallista vakautta ja turvallisuutta.
Lähteet:
Päivitetty 6.9.2012