Kehitysyhteistyön määrärahat ja niiden käyttö
Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen. Sen mukaan jäsenmaiden tulee saavuttaa kehitysrahoituksessa 0,7 prosentin osuus bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.
Suomi on sitoutunut myös YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteisiin (MDG), joiden päämäärä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen.
Suomen julkinen kehitysyhteistyö 2013
- yhteensä 1118 miljoonaa euroa
- varsinainen kehitysyhteistyö 879,4 miljoonaa euroa (momentti 24.30.66 UM)
- muu julkinen kehitysyhteistyö 238,9 miljoonaa euroa (UM / kehitysyhteistyön hallintomenot, osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista, pakolaisten vastaanotto, maksuosuudet muille kv. järjestöille, muut kehitysyhteistyöksi luettavat menot)
- määrärahat 0,55 % bruttokansantulosta
- julkinen kehitysyhteistyö / asukas 206 euroa
- varsinainen kehitysyhteistyö / asukas 162 euroa
Valtion talousarvioesitys 2013: UM
Ulkoministeriön menoluokassa olevat varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat kohdennetaan yhdeksälle käyttösuunnitelmakohdalle:
- Monenkeskinen kehitysyhteistyö
- Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö
- Euroopan kehitysrahasto
- Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö
- Humanitaarinen apu
- Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoimet sekä kehityspoliittinen tiedotus
- Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus
- Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle
- Korkotuki-instrumentti
Kehitysyhteistyöksi laskettavia menoja on lisäksi muiden ministeriöiden menoluokissa.
Kehityspoliittinen toimenpideohjelma ohjaa rahojen käyttöä
Kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöä ohjaa vuoden 2012 kehityspoliittinen toimenpideohjelma.
Suomen lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Ohjelmassa korostuvat myös vihreän osallistavan talouden periaatteet: inhimillinen ja ekologinen hyvinvointi sekä sosiaalinen yhdenvertaisuus ja hyvä hallinto.
- Hallituksen tavoitteena on varmistaa tasainen määrärahakehitys, jonka puitteissa Suomen kansainvälinen sitoumus 0,7 % osuus bruttokansantulosta voidaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä.
- Hallituskauden loppupuolella kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen tullaan käyttämään päästöoikeuksien huutokaupasta saatavia tuloja tavoitteen saavuttamiseksi.
- Suomen kehitysyhteistyön lähtökohtana on kumppanimaiden kansalaisten ja heidän demokraattisesti valittujen edustajiensa omistajuus yhteiskuntiensa kehityksestä.
- Suomen toiminnan painopiste on Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa. Apua keskitetään pitkäaikaisiin kumppanuuksiin rahoituksen ja työn pirstaloitumisen vähentämiseksi.
- Humanitaarinen apu rahoitetaan kehitysyhteistyömäärärahoista, minkä vuoksi Suomen humanitaarisen avun painopiste on köyhimmissä maissa.
|
