Ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin on uskottu. Maapallon lämpötila nousee, ja esimerkiksi tulvat ja myrskyt ovat lisääntyneet. Useimmat asiantuntijat tunnustavat, että ihmisen tuottamat päästöt vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutokseen. Silti maailma ei tee vielä riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Toimintaa kaivataan heti, sillä lämpenemisellä on vakavat vaikutukset etenkin maailman köyhimpien elämään.
Ilmastonmuutos vaikuttaa meihin kaikkiin asuinpaikasta riippumatta. Kaikkein eniten ilmastonmuutoksesta kärsivät kuitenkin ne, jotka ovat sitä olleet vähiten aiheuttamassa, eli kehitysmaiden köyhät ihmiset. Vähiten kehittyneissä maissa asuvat puoli miljardia ihmistä tuottavat yhteensä alle puoli prosenttia maailman päästöistä. Myrskyt, kuivuusjaksot, eroosio, veden huononeva laatu, biodiversiteetin köyhtyminen ja satojen pieneneminen vaikuttavat eniten kuitenkin juuri heihin.
Ilmastonmuutoksen torjunnan lähitulevaisuuden määrää joulukuussa 2009 pidettävä Kööpenhaminan ilmastokokous. Kokoukseen kerääntyy edustajia yli 200 maailman maasta päättämään, kuinka paljon päästöjä pitää vähentää ja miten velvoitteet jaetaan eri maiden kesken. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on, miten kehitysmaat osallistuvat ilmastotalkoisiin ja kuinka paljon rikkaiden maiden pitäisi tukea niitä.
Kasvihuoneilmiön havaitsi ranskalainen Joseph Fourier vuonna 1827. Ihmiskunnan osuutta hiilidioksidipäästöihin pidettiin kuitenkin lähes merkityksettömänä 1960-luvulle asti.
Vuosien 1970–2004 välillä maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 70 prosentilla. Eniten kasvoivat energiasektorin päästöt, 145 prosenttia.
Vaikka päästöt loppuisivat heti, ilmasto lämpenisi vielä yli puoli astetta tällä vuosisadalla.
Suomen hiilidioksidipäästöistä puolet tulee teollisuudesta, kolmannes kotitalouksilta ja viidennes liikenteestä.
Suomalaiset tuottavat henkeä kohti hiilidioksidipäästöjä reilut 12 tonnia vuodessa, yli puolet enemmän kuin ruotsalaiset. Maailman keskiarvo on 4,38 tonnia henkeä kohti.
Vähiten kehittyneissä maissa asuvat puoli miljardia ihmistä tuottavat yhteensä alle puoli prosenttia maailman päästöistä.
Ilmastonmuutoksen haittavaikutukset voivat viedä jopa viidenneksen ihmiskunnan bruttokansantuotteesta. Hillitseminen taas maksaisi pari prosenttia.
Jos lämpötila nousee parikin astetta, jopa kolmanneksella eläin- ja kasvilajeista on kohonnut riski kuolla sukupuuttoon.
Noin puolet maapallon ihmisistä asuu alavilla rannikkoseuduilla. Jos merenpinta nousee metrin, sadat miljoonat ihmiset voivat joutua pakenemaan kodeistaan.
Jo 1,5 asteen lämpötilan nousu vuoteen 2080 mennessä voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä.
Maailman taustojen toimitustyöstä vastaa ulkoministeriön kehitysviestinnän toimeksiannosta Suomen OneWorld -portaaliyhdistys.
Päivitetty 8.7.2011