
Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen pohjana ovat YK:n vuosituhatjulistuksesta johdetut vuosituhattavoitteet, jotka tähtäävät äärimmäisen köyhyyden poistamiseen.
Suomi on EU:ssa sitoutunut saavuttamaan kehitysyhteistyömäärärahoissa 0,7 prosentin osuuden bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.
Kehityspolitiikan toteutusta ohjaa helmikuussa 2012 hyväksytty Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma.
Pelkkä talouskasvu ei riitä kattavien kehitysvaikutusten aikaansaamiseen. Tärkeitä ovat myös inhimillisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen tasa-arvon vahvistuminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiminen luonnon kantokyvyn rajoissa.
Suomi painottaa kehityspolitiikassaan neljää osa-aluetta:
1. Ihmisoikeudet, demokratia ja vastuullinen yhteiskunta
Kansalaisyhteiskunnan toimintavapaus sekä korruption vastainen työ korostuvat Suomen lähestymistavassa. Suomi kiinnittää erityishuomiota konflikteihin liittyviin ihmisoikeusloukkauksiin.
2. Osallistava ja työllistävä vihreä talous
Suomi tukee toimintaympäristöä, joka lisää investointeja, yrittäjyyttä, vastuullista yritystoimintaa ja ihmisarvoisia työpaikkoja. Tähän pyritään edistämällä julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksia. Kumppanimaiden verojärjestelmien ja julkisen varainhoidon vahvistaminen on tärkeää.
3. Luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristönsuojelu
Suomi painottaa kestävää kaupungistumista ja globaalia ruokaturvaa. Suomi sitoutuu ilmastorahoitukseen sekä auttaa kehitysmaita sopeutumaan ilmastonmuutokseen.
4. Inhimillinen kehitys
Lasten ja nuorten oikeutta koulutukseen tuetaan. Tavoitteena on myös edistää nuorten työllistymistä. Terveyden alalla Suomi paneutuu muun muassa seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä äitiysterveyden parantamiseen.