Mitä kehityspolitiikka on?

Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen pohjana ovat YK:n vuosituhatjulistuksesta johdetut vuosituhattavoitteet, jotka tähtäävät äärimmäisen köyhyyden poistamiseen.

Suomi on EU:ssa sitoutunut saavuttamaan kehitysyhteistyömäärärahoissa 0,7 prosentin osuuden bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.

Kehityspolitiikan toteutusta ohjaa helmikuussa 2012 hyväksytty Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma.

Kehityspolitiikan neljä painopistettä

Pelkkä talouskasvu ei riitä kattavien kehitysvaikutusten aikaansaamiseen. Tärkeitä ovat myös inhimillisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen tasa-arvon vahvistuminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiminen luonnon kantokyvyn rajoissa.

Suomi painottaa kehityspolitiikassaan neljää osa-aluetta:

1. Ihmisoikeudet, demokratia ja vastuullinen yhteiskunta

Kansalaisyhteiskunnan toimintavapaus sekä korruption vastainen työ korostuvat Suomen lähestymistavassa. Suomi kiinnittää erityishuomiota konflikteihin liittyviin ihmisoikeusloukkauksiin.

2. Osallistava ja työllistävä vihreä talous

Suomi tukee toimintaympäristöä, joka lisää investointeja, yrittäjyyttä, vastuullista yritystoimintaa ja ihmisarvoisia työpaikkoja. Tähän pyritään edistämällä julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksia. Kumppanimaiden verojärjestelmien ja julkisen varainhoidon vahvistaminen on tärkeää.

3. Luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristönsuojelu

Suomi painottaa kestävää kaupungistumista ja globaalia ruokaturvaa. Suomi sitoutuu ilmastorahoitukseen sekä auttaa kehitysmaita sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

4. Inhimillinen kehitys

Lasten ja nuorten oikeutta koulutukseen tuetaan. Tavoitteena on myös edistää nuorten työllistymistä. Terveyden alalla Suomi paneutuu muun muassa seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä äitiysterveyden parantamiseen.

Suomen toimintatavassa korostuvat periaatteet

• Omistajuus. Kehitysyhteistyötä tehdään sen perusteella, mitä kumppanimaa kansalaisineen omasta kehityksestään linjaa. Tarpeita ja tavoitteita ei voida antaa ulkoa päin.
• Kestävyys ja vaikuttavuus. Kehityspolitiikalla ja kehitysyhteistyöllä tähdätään kestäviin tuloksiin, joilla on pitkän ajan kantavuutta.
• Avoimuus. Avoimuutta edellytetään sekä avunantajilta että kumppanimailta. Julkisen päätöksenteon ja varainkäytön pitää olla läpinäkyvää.
• Johdonmukaisuus. Johdonmukaisuuteen tähdätään niin kehityspolitiikan sisällä, eri poliitikkalohkojen välillä kuin avunantajien kesken. Yksin kehityspolitiikalla ei voida saavuttaa haluttuja päämääriä.