Terveys on ihmisoikeus, josta kaikki maailman ihmiset eivät nauti. Kehitysmaissa varsinkin lapset kuolevat ehkäistäviin ja hoidettaviin tartuntatauteihin. Aikuiset potevat myös hyvinvointivaltioissa tuttuja kroonisia tauteja.
Kehitysmaissa ihmiset elävät tänään terveemmin ja pitempään kuin 20 vuotta sitten.
Yhä useammalla onkin varaa syödä vatsansa täyteen ja juoda puhdasta vettä. Myös lääkkeet tehoavat ja terveyspalvelut toimivat entistä paremmin. Ihmiset tietävät, kuinka huolehtia omasta ja läheistensä terveydestä.
Hyvinvointi jakautuu kuitenkin epätasaisesti. Kaikkein köyhimmät sairastuvat ja kuolevat yhä edelleen tarttuviin tauteihin, jotka nykyisin voidaan ehkäistä ja hoitaa.
Tartuntatauteja levittävät likainen vesi, huono hygienia, saastunut hengitysilma ja aikuisilla suojaamaton seksi. Monet trooppiset taudit siirtyvät ihmiseen myös hyttysten ja muiden pieneliöiden välityksellä.
Etenkin lapset kärsivät aliravitsemuksesta, joka heikentää heidän vastustuskykyään. Siksi miljoonat alle viisivuotiaat lapset kuolevat joka vuosi keuhkokuumeeseen, tuhkarokkoon, ripuliin, malariaan tai hiv/aidsiin. Eniten lapsia menehtyy Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Vastaavasti 20 prosenttia lasten vammaisuudesta aiheutuu aliravitsemuksesta ja kymmenen hoitamattomista tartuntataudeista.
Ravintoarvoltaan köyhä ruoka hidastaa myös lasten aivojen kognitiivista kehitystä, mikä vaikeuttaa heidän oppimistaan ja myöhempää työntekoaan.
Tartuntataudit estävät myös aikuisia ansaitsemasta elantoaan ja huolehtimasta perheestään.
Varsinkin hiv/aidsin vaikutukset ovat mittavat:
Kehitysmaissa aikuiset sairastuvat yhä myös tuberkuloosiin ja dengue-kuumeen kaltaisiin trooppisiin kuumetauteihin. Tavalliset hengitystietulehdukset ovat myös yleisiä.
Myös äitiys vaarantaa nuorten tyttöjen hengen. Alle 15-vuotiaalla onkin viisinkertainen ja 15–19-vuotiaalla kaksinkertainen riski kuolla raskauden ja synnytyksen aikana 20-vuotiaaseen naiseen verrattuna.
Kaikkiaan 287 000 naista kuoli raskauden ja synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin vuonna 2010. Joka viides heistä menehtyi Intiassa.
Kehitysmaissa ihmiset sairastuvat ja kuolevat entistä yleisemmin myös kroonisiin, ei-tarttuviin tauteihin.
Esimerkiksi joka kolmas afrikkalainen kärsii korkeasta verenpaineesta. Samalla ylipainoisten ihmisten osuus kasvaa, mikä lisää diabetekseen sekä sydän- ja verisuontauteihin sairastuneiden ja kuolleiden määrää kehitysmaissa.
Tupakka, alkoholi, epäterveellinen ravinto ja liikunnan vähyys selittävät valtaosan kroonisista hyvinvointisairauksista niin köyhissä kuin rikkaissakin maissa.
Köyhien ihmisten terveyttä voidaan kohentaa varsin yksinkertaisin keinoin.
Toimiva perusterveydenhuoltojärjestelmä, edulliset yleislääkkeet ja monipuolinen terveysvalistus edistävät ihmisten hyvinvointia tehokkaasti. Lasten ja naisten terveys hyötyy kattavasta neuvolaverkostosta ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä.
Lisäksi ravinteikas ruoka ja puhdas vesi torjuvat aliravitsemusta ja ripulin kaltaisia suolistotauteja. Hyönteismyrkyllä käsitellyt moskiittoverkot taas ehkäisevät malariaa, rokotukset tuhkarokon kaltaisia lastentauteja.
Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vastaavasti yhä harvempi ihminen kuolee hiv/aidsiin, tuberkuloosiin tai malariaan edullisten ja tehokkaiden lääkkeiden ansiosta. Lähes 90 prosenttia maailman ihmisistä juo puhdasta vettä.
Äitikuolleisuus sitä vastoin ei ole vähentynyt tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi 2,5 miljardia ihmistä on yhä vailla kunnon käymälää.
Suomen tavoitteena on turvata terveyspalvelut myös kaikkein köyhimmille ja helposti syrjäytyville ryhmille. Suomi korostaa yhteisöperustaisen ennaltaehkäisevän terveystyön tärkeyttä sekä ihmisten mahdollisuutta itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.
Ennaltaehkäisy on hiv/aids-työn keskiössä. Lisäksi Suomi tukee kehitysmaita kaksinkertaisen tautitaakkansa hoidossa.
Päivitetty 26.7.2012