
Vuonna 1998 aloitettu kehitysyhteistyö Burkina Fason kanssa päättyy viimeisen hankkeen loppuessa.
Kahdeksan vuoden aikana Suomi osallistui Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Burkina Fasossa muun muassa hankkeeseen, jonka tuloksena oli tehokas metsäpalojen torjuntajärjestelmä. Suomi antoi myös lähes vuosikymmenen ajan demokratiatukea Burkina Fasolle IDEA:n (Institute for Democracy and Electoral Assistance) demokratian ja hyvän hallinnon kehittämishankkeen kautta.
Kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti kehitysyhteistyö Burkina Fason kanssa päättyi viimeisen hankkeen loppuessa vuonna 2006.
Metsäpalontorjuntahankkeen tuloksena kehitettiin suomalaisella tietotaidolla Burkina Fasolle soveltuva tehokas metsäpalojen torjuntajärjestelmä. Suomen tuki nousi kahdeksan vuoden aikana yli 4,5 miljoonaan euroon. Hankkeen toteuttamiseen osallistui Burkina Fason hallitus sekä tuhansia kyläläisiä neljässä läänissä.
Hanke paransi maaseudun elinoloja kehittämällä viljelysmaiden ja luonnonvarojen käyttöä sekä kehitti tutkimus- ja kehitystyön avulla metsäpalon hallintamenetelmiä.
Hankkeen tulokset ovat olleet merkittäviä etenkin kylätasolla. Tehtyjen tutkimusten mukaan ihmisten kyky hallita metsäpaloja paremmin paransi viljelymaan tuottavuutta ja sen seurauksena elinoloja. Tulokset ovat merkittäviä myös Burkina Fason ulkopuolella. Hankkeesta ammennettuja oppeja ja kokemuksia voidaan jatkossa käyttää myös muualla Afrikassa.
Burkina Fasossa on perinteisesti harjoitettu kaskiviljelyä. Aavikoitumisen estämiseksi peltomaan raivaaminen tulen avulla kiellettiin kokonaan 1980-luvulla. Tämä ei kuitenkaan estänyt aavikoitumista, ja tulen järkevän käytön todettiin olevan ekologisesti hyödyllistä Sahelin herkälle kasvillisuudelle, kunhan tulen käyttöä osataan suunnitella ja hallita oikein.
Hanke järjesti tiedotus- ja koulutuskampanjoita, jotka lisäsivät ihmisten tietoja metsäpalojen hallinnasta. Tiedotuksessa käytettiin myös radiokampanjoita, mainoksia, videodokumentteja, julisteita, teatterinäytelmiä, seminaareja sekä erilaisia audiovisuaalisia menetelmiä.
Kylätasolla toteutettiin pienhankkeita, joiden avulla lisättiin ja monipuolistettiin luonnonvarojen käyttöön liittyvää osaamista ja kohennettiin kyläläisten tulotasoa. Pienhankkeiden avulla kyläläiset oppivat tuottamaan ja markkinoimaan tehokkaammin muun muassa hunajaa, saippuaa, rehua ja karité-voita sekä parantamaan mehiläistenhoito- ja lampaidenkasvatusmenetelmiä.