Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Johanna Latvala: Pyhästä perheestä todelliseksi perheeksi? - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Ajankohtaista: Global.finland.blogi

Ulkoministeriön kehitysviestintä, Kanavakatu 3, Helsinki, puh. (09) 1605 6370
tilaa_uutiskirje delicious flickr facebook
reuna
Blogi, 9.7.2012

Johanna Latvala: Pyhästä perheestä todelliseksi perheeksi?

Nicaraguassa on käsiteltävänä laaja perhelaki, jota ovat vastustaneet eri syistä suunnilleen kaikki ajateltavissa olevat tahot: seksuaalivähemmistöt, naisryhmät, ihmis- ja lastenoikeuksien puolustajat, erilaiset poliittiset sektorit ja sekä katolinen että evankelinenkin kirkko. 

Keskustelu perheestä ja perhearvoista käy kiivaana. Millainen perhe voi olla, keitä siihen voi kuulua ja mitkä perheenjäsenten velvollisuudet ovat?

Perinteinen perhekäsitys herättää keskustelua Nicaraguassa. Kuvan perhe asuu korkealla Quilalín ylängollä. Kuva: Flickr/Peter Gene, CC BY-NC 2.0Perinteinen perhekäsitys herättää keskustelua Nicaraguassa. Kuvan perhe asuu korkealla Quilalín ylängollä. Kuva: Flickr/Peter Gene, CC BY-NC 2.0

Konservatiivinen perhekäsitys
ei vastaa todellisuutta

Perhekäsitystä pohdittiin myös Solidaarisuuden järjestämässä tasa-arvoseminaarissa toukokuussa. Nicaragua-koordinaattori Jukka Pakkala kertoi, että maassa eletään parhaillaan voimakasta asenne- ja arvokonservatismin aikaa, joka näkyy erityisesti suhtautumisessa perheeseen ja perhearvoihin.

Pakkalan mukaan tekeillä oleva perhelaki nojaakin idylliseen kuvaelmaan menneisyydestä.

“Ideaaliperheeseen ajatellaan kuuluvan isä, äiti, tyttö ja poika, ja siihen ladataan suunnilleen kaikki mahdolliset uskonnolliset tai perinteiset perhearvot. Tällä kiiltokuvaperheellä ei ole kovinkaan paljon tekemistä sen kanssa, millaisissa perheissä nykyaikana eletään. Ajatus pyhästä perheestä yhteiskunnan ytimenä jarruttaa muutosta.”

Koulutus ja siirtotyöläisyys
vahvistavat naisia

Yhteiskunta kuitenkin muuttuu.

Pakkalan mukaan maaseudulla naiset ovat usein paremmin koulutettuja kuin miehet ja he ovat ryhtyneet ottamaan vastaan entistä haasteellisempia tehtäviä esimerkiksi kahviosuuskunnissa. Tämän myötä myös sukupuoliroolit perheissä ovat muuttuneet.

Pakkala kuitenkin toteaa, että monet niistä naisista, jotka ovat itse vapautuneet entisistä rooliodotuksista vaikeidenkin kokemusten kautta, yhä siirtävät vanhoja arvoja ja odotuksia lapsilleen.

“Näistäkin asioista on tosin alettu keskustella osuuskunnissa yhä enemmän.”

Yksi naisia vahvistava tekijä on myös siirtotyöläisyys. Kun perheen isä lähtee ulkomaille töihin, naisen vastuulle jää kaikki, eikä silloin voi pitää kiinni sukupuolirooleista.

Perhekäsitys lavenee?

Myös lainsäätäjät ovat heränneet kansalaiskeskusteluun.

Aktivistien painostuksen seurauksena perheen määritelmää on lakialoitteessa muutettu niin, ettei se rajoitu enää verisukulaisuuteen tai avioliittoon. Perheiksi määritellään siis jatkossa myös yksinhuoltajaperheet tai vaikkapa isovanhemmista ja lastenlapsista muodostuvat taloudet.

Eli sellaiset, jotka arkielämässä ja tunnetasolla ovat pitäneet itseään perheinä tähänkin asti.

JOHANNA LATVALA 9.7.2012

Kommentit

Uusi viesti

Nimi (pakollinen):


Sähköpostiosoite (pakollinen, ei näytetä sivustolla):


Web-sivusto:


Kommentti:



© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi