Outi Karppinen: Elämysmatkailua guatemalalaisittain

Kun joitakin viikonloppuja sitten reilut 6 000 pääkaupunkilaista maksoi 5 euron bussilipun ja matkasi Guatemalan toiseen todellisuuteen, oli aihetta hämmästellä osallistujamäärän suuruutta. Matkakohde oli viikonloppu äärimmäisessä köyhyydessä elävän perheen vieraaksi.

Maissitortilla on guatemalalaisen jokapäiväinen leipä. Kuva: Outi Karppinen

Täällä valtavien vastakohtien ja luonnonrikkauksien maassa joka toinen lapsi näkee kroonista nälkää. Guatemalassa on Latinalaisen Amerikan korkeimmat aliravitsemusluvut ja täältä löytyy myös maanosan  nälkäisin kunta, jossa 95 prosenttia lapsista on aliravittuja.

YK tutkimusten mukaan kuitenkin vain alle prosentti väestöstä kokee aliravitsemuksen maan ongelmaksi.

Oli korkea aika herätellä kansalaisten, etenkin nuorten, omaatuntoa.

Välinpitämättömyyttä vastaan

Tempauksen takana on ”Minulla on annettavaa” -kampanja, johon osallistuvat yksityissektori, vapaaehtoiset, kansalaisjärjestöt ja ravintoturvasta vastaavat valtionvirastot. Henkilökohtaisten kokemusten toivotaan herättävän nuoria osallistumaan ratkaisujen löytämiseen motolla: ”Sinä olet avain muutokseen”.

Matkailijan tuli osallistua isäntäperheen jokapäiväisiin askareisiin kuten vedenhakuun, polttopuiden keruuseen ja maissitortilloiden pyörittelemiseen.

Matkalle sai ottaa mukaan makuupussin, juomavettä ja kännykän. Ruokaa mukaan ei saanut pakata, sillä tarkoituksena oli syödä yhdessä isäntäperheen kanssa sitä, mitä heillä sinä päivänä sattui tarjolla olemaan.

Maan uutta presidenttiä, entistä kenraalia Otto Pereziä, voidaan moittia monesta asiasta, mutta nälkäteeman hän on asettannut vahvasti kartalle. Itse presidentti osallistui tempaukseen ministereineen ja harkitsee nyt maaseudunkehitysministeriön perustamista. Uusi sosiaalikehitysministeriö aloitti vast’ikään toimintansa.

Guatemalan asukkaista yli puolet asuu maaseudun kunnissa, joista 58 prosenttia on mayaenemmistöisiä.

Tiedostaminen ongelman avain

Nuoret matkalaiset palasivat kaupunkiin maaseudun yhteisöistä järkyttyneinä.

Joku järkyttyi siitä, että kokonainen perhe nukkui yhdellä petate-kaislamatolla maalattialla ja toinen siitä, kuinka vähän ja huonosti perheissä päivän aikana syötiin.

Matkan aikana solmittiin lämpimiä ystävyyssuhteita ja luvattiin apua edes omalle isäntäperheelle tukemalla lasten koulunkäyntiä ja lahjoittamalla elintarvikkeita.

Ennenkuin aliravitsemusongelma voidaan korjata, se on tiedostettava maan tärkeimmäksi ongelmaksi, jonka ratkaiseminen on avain muulle kehitykselle. Entinen presidenttiehdokas ja nykyinen kansanedustaja Luis Rabbé taisi osua naulan kantaan todetessaan, että ”kukapas tänne haluaisi sijoittaa näillä lasten aliravitsemusluvuilla; se on sama kuin guatemalalaisia yrittäjiä kutsuttaisiin sijoittamaan Haitiin”.

Kirjoittaja on Guatemalassa asuva, kehitysyhteistyön parissa työskentelevä konsultti.