Suomalainen kuuro rap-artisti Signmark esiintyi tammikuun lopulla Etiopiassa. Puistokonsertista hänen tiensä vei maan presidentin luo kertomaan työstään kuurojen hyväksi.
Viittomakielen päivän viettäminen olisi hyvä tapa nostaa kielivähemmistön arvoa, Signmark vinkkasi Etiopian presidentille Girma Woldegiorgisille.
”Olen varma, että päivästä olisi hyötyä kuurojen ohella kaikille etiopialaisille. Sen avulla saadaan arvostusta kielivähemmistöä kohtaan”, räppäri kertoo palattuaan Suomeen.
Tieto viittomakielestä vähentää ennakkoluuloja ja asenteita, hän painottaa. ”Kova saavutus olisi, jos kuulevien mielenkiinto kasvaisi ja he lähtisivät opiskelemaan viittomakieltä ja tekisivät yhteistyötä viittomakielisten kanssa Etiopiassa”, Signmark visioi.
Hänen mukaansa viittomakielisten kannalta on tärkeää, että esimerkiksi virkamiehet tuntevat kielivähemmistön. ”Kaikkien pitää ymmärtää, mitä YK:n vammaisoikeuksien sopimuksen ratifiointi tarkoittaa käytännössä. Ihan sama työskenteleekö ihminen vammaisalalla vai ei!”
Keskustelussa presidentin kanssa kävi ilmi, että Etiopiassa mahdollisesti jo on viittomakielen päivä. Se on kuitenkin jäänyt pienen piirin jutuksi.
”Kannustin tapaamiani kuuroja juhlistamaan päivää kunnolla median avulla, kouluvierailuilla, tapahtumilla ja vaikka festareilla”, hän kertoo.
Signmark vieraili Etiopiassa edellisen kerran vuonna 2008. Reilussa kahdessa vuodessa asiat ovat edenneet, hän arvioi.
”Kuurojen liiton hallitus on vaihtunut sen jälkeen ja siellä on enemmän kuuroja päättämässä asioita. Tämän huomaa heti. Respect.”
Toisin kuin Etiopiassa, Namibiassa kuurojen tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Kuurojen liitto on hajonnut ja ihmisillä on identiteettikriisi, Signmark kuvaa takapakkia.
”Jotkut ajattelevat, että liiton hallituksessa tulisi istua ihmisiä, jotka osaavat puhua – jotkut ovat sitä vastaan. Tämä johtuu siitä, että heillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tulkkeja”, hän sanoo.
Häntä järkyttää se, ettei Namibiassa tai Tansaniassa ole viittomakielen tulkkikoulutusta eikä valtio maksa palkkaa tulkeille. Tulkeista on huutava pula ja kuurojen ihmisoikeudet kärsivät. Kuurot eivät esimerkiksi pääse opiskelemaan tulkin kanssa yliopistoon.
Valtion on huolehdittava, että tulkkikoulutusta järjestetään ja että tulkit saavat palkkaa, Signmark painottaa. Ennen seminaari- ja luentomatkoja hän on ottanut tavaksi tarkistaa, miten tulkkikoulutus on järjestetty ja kuka maksaa tulkkien palkat.
”Suomi on tässä hyvä esimerkki. Meillä tulkit koulutetaan ammattikorkeakoulussa ja Kela hoitaa tulkkauskulut.”
Häntä mietityttävät myös kuurojen mahdollisuudet opiskella yliopistossa viittomakielen luokanopettajaksi.
”Kuurojen oppilaiden paras opettaja on se, joka osaa oppilaan äidinkieltä täydellisesti, ymmärtää oppilaan kulttuurin, historian ja yhteisön”, hän sanoo.
Esimerkiksi Etiopiassa opettaja puhuu ja viittoo samaan aikaan. ”Se on aika raskasta katseltavaa – toisaalta parempi näin kuin ei lainkaan viittomakieltä. Surullista, mutta minulla siis riittää tekemistä”, Signmark toteaa.
Marja-Leena Kultanen
Signmark on ulkoministeri Alexander Stubbin erityisedustaja vammaiskysymyksissä. Hän esiintyi Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa kahdessa konsertissa, luennoi yliopistolla ja osallistui Stubbin kanssa Afrikan vammaisten asemaa käsitelleeseen seminaariin.
Addis Abebassa oli samaan aikaan koolla Afrikan unionin huippukokous. Signmark kutsuttiin esiintymään myös ensi vuonna pidettävään AU:n huippukokoukseen.
Päivitetty 4.2.2011