Ilmastonmuutos ja kehitysmaat

Kehitysmaat ovat vähiten syyllisiä ilmastonmuutokseen mutta joutuvat kärsimään sen seurauksista kaikkein eniten. Köyhinä yhteiskuntina niiden mahdollisuudet varautua ja sopeutua ilmiöön ovat myös teollisuusmaita pienemmät.

Mekongjoen suiston asukkaat Vietnamissa tuntevat ilmastomuutoksen seuraukset jo nyt. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Ilmaston lämpeneminen johtuu pääasiassa ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista. Tärkein niistä on hiilidioksidi, jota syntyy energiantuotannossa ja liikenteessä. Myös metsien hävittäminen lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.

Valtaosa tähän mennessä tuotetuista kasvihuonepäästöistä on peräisin teollisuusmaista.

Kehittyvien maiden osuus päästösaldosta kuitenkin kasvaa. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tilastojen mukaan vuonna 2011 Kiina tuotti 23 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Yhdysvaltojen osuus oli 18, Euroopan unionin 14 ja Intian vajaa kuusi prosenttia.

Kaikkein köyhimmät maat tuottivat yhteensä pari prosenttia maailman kokonaispäästöistä.

Asukaslukuun suhteutettuna kehitysmaiden päästöt jäävät vielä pitkään alle teollisuusmaiden tason.

Joet tulvivat, kuivuuskaudet pitenevät

Jo nyt yli puolet kehitysmaiden köyhistä ihmisistä elää ekologisesti herkillä alueilla, kuten vuoristossa, suurten jokien suistoalueilla tai kuivien aavikoiden läheisyydessä.

Ilmastonmuutos vaikeuttaakin ihmisten elämää erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Etelä-Aasiassa ja Tyynenmeren pienissä saarivaltioissa.

Ilmastonmuutoksen seurauksena muiden muassa

• rankkasateet, myrskyt ja muut äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät
• kuivat alueet kuivuvat entisestään
• vuoristojäätiköt sulavat, mikä muuttaa niistä vetensä saavien suurten jokien virtausta
• merenpinta nousee, mikä pilaa pohjavettä ja tuhoaa viljelymaata.

Ilmastonmuutos uhkaa toimeentuloa ja terveyttä

Monissa kehitysmaissa jopa 90 prosenttia ansiotulosta perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen, kuten maa- ja metsätalouteen, kalastukseen, metsästykseen sekä matkailuun.

Ilmastonmuutos heikentääkin ennen kaikkea köyhien ihmisten toimeentulomahdollisuuksia. Esimerkiksi Afrikassa maatalouden tuottavuus voi jopa puolittua vuoteen 2020 mennessä.

Myös ihmisten terveys kärsii:

• aliravitsemus lisääntyy, kun ruoantuotanto vähenee
• malarian ja dengue-kuumeen kaltaisten trooppisten tautien esiintymisalue laajenee
• ripulin ja koleran kaltaiset vesivälitteiset taudit lisääntyvät
• helteet, tulvat, myrskyt, kuivuus ja tulipalot tappavat, sairastuttavat ja vammauttavat ihmisiä.

Lisäksi puolet maailman ihmisistä asuu alavilla rannikkoseuduilla, joissa jo metrin merenpinnan nousu pakottaa ihmiset jättämään kotinsa.

Ilmastopakolaisuutta synnyttävät myös

• aavikoituminen
• vesipula
• metsien katoaminen
• äärimmäiset sääilmiöt, kuten rankkasateet, myrskyt ja tulvat
• luonnonvaroista ja elintilasta käytävät konfliktit.

Ilmastonmuutosta voi torjua

Ilmasto lämpenee puolitoista astetta, vaikka kasvihuonekaasujen päästäminen ilmakehään lakkaisi kokonaan.

Ilmastonmuutoksen kiihtymistä voidaan kuitenkin ehkäistä. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi, että se vaatii nykyisten päästöjen leikkaamista maailmanlaajuisesti 60 prosentilla.

Ilmastonmuutosta voi hillitä muiden muassa

• tehostamalla energiankäyttöä
• siirtymällä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin
• vähentämällä metsähakkuita ja istuttamalla puita
• suosimalla tehomaatalouden sijasta luonnonmukaista viljelyä.

Köyhien kehitysmaiden on myös kiireellisesti sopeuduttava ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Se tarkoittaa esimerkiksi

• äärimmäisten sääilmiöiden ennustamista ja niiden seurauksiin varautumista
• puhtaan veden saatavuuden turvaamista
• kuivuutta kestävien viljelykasvien kehittämistä.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa köyhät valtiot tarvitsevat rikkaiden maiden asiantuntemusta ja rahoitusta.

YK:n vuosituhattavoitteet ja ilmastonmuutos

YK:n vuosituhattavoitteista seitsemäs pyrkii turvaamaan ympäristön kestävän kehityksen. Tavoite tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Suomi: Ilmastonmuutos ja kehitysyhteistyö

Ilmastokestävyys on yksi Suomen kehitysyhteistyön kolmesta läpileikkaavasta tavoitteesta. Suomi pyrkiikin kaikessa kehitysyhteistyössään hiilineutraaliuteen.

Lisäksi Suomi edistää kumppanimaiden kykyä sopeutua ja varautua ilmastonmuutokseen. Erityistä huomiota se kiinnittää naisten, lasten ja alkuperäiskansojen rooliin ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.

Faktat

• Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC ennustaa, että vuoteen 2100 mennessä maapallon lämpötila nousee 1,8–6,4 astetta. Muutos on mahdollista pysäyttää kahteen asteeseen.
• Vuonna 2011 maailman hiilidioksidipäästöt kasvoivat 3,2 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. 45 prosenttia päästöistä syntyi hiilen poltosta.
• Himalajan jäätiköiden sulaminen vähentää veden virtausta Ganges- ja Brahmaputra-joissa. Se taas heikentää Intian maatalouden tuottavuutta 30–40 prosentilla vuoteen 2035 mennessä.
• Vuoteen 2080 mennessä dengue-kuumeeseen sairastuneiden ihmisten määrä lisääntyy kahdella miljoonalla.
• Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään YK:n ilmastosopimuksella (1994). Sitä täydentää Kioton pöytäkirja (1997), jossa teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonepäästöjään. Uudesta ilmastosopimuksesta on määrä sopia vuoteen 2015 mennessä.

Lähteet:

• Kansainvälinen energiajärjestö IEA
• Maailman terveysjärjestö WHO
• YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD
• Ympäristöministeriö
• Ulkoministeriö
• ilmasto.org