
Ihmiskunta kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin maapallo pystyy niitä tuottamaan. Vihreä talous pyrkii luomaan talouskasvua ja hyvinvointia luontoa rasittamatta.
Viime vuosikymmenien aikana useat kehitysmaat ovat vaurastuneet samaa tahtia teollisuusmaiden kanssa. Sadat miljoonat ihmiset varsinkin Itä-Aasiassa ovat onnistuneet nostamaan itsensä köyhyydestä.
Elintaso on kuitenkin parantunut ja talous kasvanut luonnon kustannuksella. Tällä hetkellä ihmiskunta käyttää luonnonvaroja puolitoista kertaa enemmän kuin maapallo pystyy niitä tuottamaan.
Ihmiskunta on ylikuluttanut luonnonvarojaan jo 1970-luvulta lähtien. Tilanne vain pahenee, sillä väestö kasvaa ja vaurastuu. Samaan aikaan 2,5 miljardia ihmistä elää yhä köyhyydessä pääosin kehitysmaissa, joissa valtaosa väestöstä saa toimeentulonsa suoraan tai välillisesti luonnonvaroista.
YK:n ympäristöohjelma UNEP tarjoaa ratkaisuksi vihreää taloutta, joka tähtää
Vihreä talous suosii uusiutuvaa energiaa ja vihreää teknologiaa, mikä tuottaa talouskasvun lisäksi vihreitä työpaikkoja. Varsinkin kaikkein köyhimmät hyötyvät luontopääoman kasvusta, sillä he saavat elantonsa luonnosta ja kärsivät eniten ympäristöongelmista.
Vihreä talous onkin
Liki 80 prosenttia maailman miehistä sekä puolet naisista ja nuorista tekee ansiotyötä. Virallisesti maailman työvoimasta kuusi prosenttia on työttömänä. Useimmiten he ovat naisia ja nuoria.
Kaikkein köyhimmillä ihmisillä ei ole varaa työttömyyteen vaan he hankkivat elantonsa tavalla tai toisella, yleensä virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella.
Intiassa ja osassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa epävirallisten työmarkkinoiden osuus on jopa 90 prosenttia. Käytännössä kyse on pienimuotoisesta ja heikosti tuottavasta yksityisyritteliäisyydestä. Arviolta 900 miljoonan ihmisen päiväansiot jäävätkin alle puolentoista euron.
Kansainvälinen yhteisö on sopinut ihmisarvoisen työn normeista. Käytännössä ne pätevät vain puoleen maailman työntekijöistä.
Vihreä talous vahvistaa kokonaisvaltaisesti kehitysmaiden talousjärjestelmiä.
Vastuullinen ja työllistävä yritystoiminta tarvitsee muiden muassa
Lisäksi kehitysmaiden kestävä vaurastuminen edellyttää muiden muassa
Osallistava ja työllistävä vihreä talous on yksi Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön painopisteistä.
Suomi kannustaa kehitysmaita vastuulliseen ja ihmisarvoisia työpaikkoja luovaan yritystoimintaan. Se vahvistaa kehitysmaiden hyvää hallintoa, julkista varainhankintaa ja mahdollisuuksia hyötyä kansainvälisestä kaupasta. Suomi tukee kehitysmaissa myös alueellista talousintegraatiota sekä tieto- ja osaamisyhteiskuntaa.
Ekologinen jalanjälki mittaa, kuinka paljon biologisesti tuottavaa pinta-alaa tarvitaan ihmisten kulutuksen kattamiseen ja hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Suurin ekologinen jalanjälki on qatarilaisilla.
Suomalaiset jättävät maailman 11. suurimman ekologisen jalanjäljen. Se tarkoittaa, että suomalaiset kuluttavat kolme kertaa enemmän luonnonvaroja kuin maapallo pystyy tuottamaan.
Seuraavan vuosikymmenen aikana tarvitaan 600 miljoonaa uutta työpaikkaa, jotta kaikilla maailman ihmisillä olisi työtä.
Lähes 13 prosenttia maailman 15–24-vuotiaista nuorista on virallisesti työttöminä.
Lähteet: