Itä-Timorin itsenäistyttyä Indonesiasta vuonna 2002 katseet kääntyivät Sumatran saaren pohjoiskärjessä sijaitsevaan Acehin maakuntaan, jossa myös on pitkään kapinoitu itsenäisen valtion puolesta. Alue on luonnonvaroiltaan rikasta: siellä tuotetaan suurin osa Indonesian öljystä ja maakaasusta. Indonesian väestöstä 88 prosenttia on muslimeja, ja 4,3 miljoonan asukkaan Acehissa erityisesti islamin fundamentalistinen suuntaus on suosittu.
Tällä hetkellä alueen tilanne on varsin vakaa. Kesään 2005 asti kestäneet väkivaltaiset levottomuudet jatkuivat kuitenkin yli 27 vuoden ajan ja vaativat noin 15 000 uhria. Konfliktin osapuolet ovat Indonesian hallituksen joukot ja Vapaa Aceh -liike eli GAM. Liikkeen pyrkimyksenä on ollut itsenäistää Aceh Indonesiasta, jonka se katsoo jatkavan kolonialistisia perinteitä maakunnassa. Aceh liitettiin Indonesiaan saarivaltion itsenäistämisvuonna 1948 Hollannin siirtomaaherruudesta.
Vuonna 1989 Acehista tehtiin sotilasoperaatioalue. Armeijan joukot ottivat alueen hallintaansa, ja Acehissa "katosi", tapettiin ja raiskattiin vuosittain satoja ihmisiä. Sotilasoperaatioalueen status poistettiin vasta vuonna 1998, kun Indonesian korruptoituneeksi syytetty presidentti Suharto hallituksineen syrjäytettiin vallasta. Muutos ei kuitenkaan tuonut rauhaa alueelle, vaan taistelut itsenäisyyttä ajavan GAM:in ja Indonesian armeijan välillä jatkuivat.
Joulukuussa 2002 saatiin ensimmäiset lupaukset rauhasta: Indonesian hallitus allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan Aceh saisi itsehallinnon vuoteen 2004 mennessä ja oikeuden 70 prosenttiin alueen öljytuloista. Separatistit tyytyivät autonomiaan itsenäisyyden sijasta ja osapuolet sopivat aseistariisunnasta. Sovitut asiat eivät kuitenkaan toteutuneet: luottamus osoittautui liian vaikeaksi saavuttaa.
Jo toukokuussa 2003 tilanne alkoi kiristyä ja Indonesian hallitus julisti Acehiin sotatilan. Armeijan tarkoituksena oli vangita GAM-aktivistit ja tukahduttaa itsenäistymispyrkimykset. Kansainväliset ihmisoikeus- ja humanitaarisen avun järjestöt olivat huolissaan tilanteesta, koska levottomuudet ovat usein johtaneet siviilien kuolemiin, julkisen infrastruktuurin, kuten koulujen, tuhoamiseen sekä lehdistön- ja sananvapauden riistoon.
Heinäkuussa 2004 Indonesiassa pidettiin presidentinvaalit, joissa Megawati Sukarnoputri joutui väistymään Acehille myötämielisempänä pidetyn Susilo Bambang Yudhoyonon tieltä. Youdhoyono toimi tosin hallituksen turvallisuusministerinä silloin, kun Indonesian sotilasoperaatio Acehissa aloitettiin, mutta presidentinvaalien aikaan hän ilmoitti haluavansa omaksua ongelmaan uudenlaisen lähestymistavan.
Taistelut hallituksen joukkojen ja GAM:in välillä jatkuivat vielä vuoden 2004 ajan, vaikkakin syrjäisemmillä vuoristo- ja metsäseuduilla kuin aikaisemmin. Amnesty Internationalin mukaan armeija syyllistyi kidutuksiin ja kapinallisten kannattajiksi epäiltyjen mielivaltaisiin pidätyksiin ja uhkailuun. Lähes 7 000 kapinalliseksi epäiltyä surmattiin tai pidätettiin sotilasoperaation kuluessa. Kapinallisia taas syytettiin panttivankien ottamisesta ja lasten käyttämisestä vakoojina.
Joulukuussa 2004 Indonesiaa ja erityisesti Acehin aluetta kohtasi valtava humanitaarinen katastrofi, kun merenalainen maanjäristys nostatti korkeat hyökyaallot pitkin Etelä- ja Kaakkois-Aasian rannikoita. Aceh sijaitsi kaikkein lähimpänä maanjäristyksen keskusta, ja luonnonmullistus aiheutti alueella lähes 170 000:n ihmisen kuoleman.
Indonesian hallitus ja Vapaa Aceh -liike julistivat aselevon avustustöiden ajaksi, mutta lupaukset rikkoutuivat nopeasti. Indonesian armeija syytti kapinallisia avunantoa vaikeuttavista yhteenotoista, kun taas kapinalliset syyttivät armeijaa katastrofin käyttämisestä tekosyynä uusiin hyökkäyksiin. Samalla uusi tilanne kuitenkin lisäsi osapuolten tahtoa rauhanneuvottelujen aloittamiseen.
Alkuvuodesta 2005 lähtien rauhanneuvotteluja käytiin presidentti Martti Ahtisaaren johdolla. Osapuolet pääsivät sopuun Vantaalla heinäkuussa käydyissä neuvotteluissa, ja rauhansopimus allekirjoitettiin Helsingissä 15. elokuuta 2005. Rauhansopimuksessa GAM luopui itsenäisyystavoitteestaan ja tyytyi paikalliseen itsehallintoon.
Syksyn 2005 aikana monet sopimuksen pääkohdista saatiin toteutettua onnistuneesti. Jo elokuun lopussa hallitus vapautti lähes 1 500 poliittisista syistä vangittua Vapaa Aceh -liikkeen kannattajaa. Syksyn aikana hallitus veti alueelta lupauksiensa mukaisesti 35 000 sotilasta ja 15 000 poliisia ja kapinalliset puolestaan luovuttivat aseensa kansainvälisille tarkkailijoille. Rauhansopimuksen toteutumista alueella on valvonut Euroopan Unionin ja Aseanin maiden kokoama ryhmä. Joukossa on ollut myös runsaasti suomalaisia.
Ensimmäinen vuosi rauhansopimuksen solmimisen jälkeen on sujunut odotettuakin paremmin. Heinäkuun 2006 alussa Indonesian parlamentti hyväksyi yksimielisesti Acehin uuden hallintolain. GAM ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen lakiin, joka rikkoo sen mielestä rauhansopimuksen ehtoja. Sopimuksen mukaan Acehia koskevat päätökset pitäisi hyväksyttää maakunnan omilla kansanedustajilla. Nykyisen lain mukaan riittää, että heitä on kuultu. GAM aikoo vaatia lakiin oikaisua. Ihmisoikeusryhmät ovat olleet tyytymättömiä siihen, ettei alueelle perustetulle ihmisoikeustuomioistuimelle annettu valtuuksia käsitellä sen perustamista edeltäviä, eli konfliktin aikaisia, tapahtumia.
Rauhansopimuksen mukaisesti laki kuitenkin takaa GAM:in entisille jäsenille mahdollisuuden poliittiseen osallistumiseen alueella ja Acehille hallintaoikeuden alueen luonnonvaroihin. Maakunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin joulukuun 11. päivänä. Ne sujuivat rauhallisesti. Kuvernööriksi nousi entinen GAM-johtaja Irwandi Yusuf, mikä on osoitus GAM:in vankasta tuesta alueella.
Kansainvälinen tarkkailijaryhmä poistui Acehista heti vaalien jälkeen. Rauhanprosessin seurantaa alueella jatkaa Interpeace-järjestö, jota johtaa suomalainen Juha Christensen.
Nähtäväksi jää, miten maakunnan elämä asettuu uomiinsa vaalien jälkeen kansainvälisten tarkkailijoiden lähdettyä. Kesällä ja syksyllä on saatu viitteitä siitä, että rauhansopimuksen voimaantulon jälkeen Acehin uskonnolliset johtajat ovat pyrkineet toteuttamaan islamilaista sharia-lakia entistä tiukemmin. Tästä on koitunut ongelmia erityisesti naisille, jotka elokuussa ilmestyneen raportin mukaan ovat jääneet syrjään uuden yhteiskunnan rakentamisessa.
Suuri haaste maakunnassa on myös elinkeinon takaaminen kotikyliinsä palanneille taistelijoille. Koko rauhanprosessin onnistuminen, mutta erityisesti jokapäiväisen elämän edellytysten luominen, on ollut Acehissa tiiviissä yhteydessä tsunamin jälkeiseen jälleenrakennukseen. Vielä loppuvuodesta 2006 alueella asui parakeissa ainakin 45 000 ihmistä. Jos näistä haasteista selvitään, tavallisen acehilaisen kolme vuosikymmentä kestänyt piina on ehkä pysyvästi ohi.
Teksti: Jenni Virtanen, Eija Palosuo, Katri Kaitainen ja Annastiina Salonen
Lähteet: BBC, CNN, Sadankomitean verkkosivut, Helsingin Sanomat, The Jakarta Post, ReliefWeb
Päivitetty 26.1.2007